+86-15013108038

Geenitekniikan yleinen suunnitteluohjelma

Oct 15, 2018

I. Yleiset määräykset

1. Tieteellisen laboratorion rakentaminen koostuu koehuoneista, avustajista ja julkisista laitoksista. Suunnittelun tulisi järkevästi järjestää kaikenlaisia taloja, jotta toiminnallinen jako on selkeä, kosketus on kätevä eikä häiriöitä ole.

2. Yleinen laboratorio, erityinen laboratorio- ja tutkimustutkimuslaitos hyväksyisi vakioyksikön yhdistelmäsuunnitelman. Rakenteen valinta ja kuormituksen määritys tekevät rakennuksesta sopeutuvan.

3, ikkuna

(1) Perustetaan tieteellinen kokeilu rakentaminen lämmitys ja ilmastointi, ja vähentää ulompi ikkuna alue lähtökohta täyttää valaistusvaatimukset. Ilmastointilaitoksen ulkoisen ikkunan on oltava hyvä ilmanpitävyys ja lämmöneristys, ja on parempi avata kaistale vähintään 1/3 ikkunaluokasta.

(2) Pohjakerroksen, puuportaiden ja kellarikerroksen ulkoseinät on suojattava hyönteiltä ja jyrsijöiltä.

4, ovi

(1) 1/2 standardiyksiköstä koostuvan laboratorion oviaukon leveyden on oltava vähintään 1 m ja korkeus saa olla enintään 2,10 m. Yhden tai useamman vakioyksikön koostuvan laboratorion oviaukon leveys saa olla vähintään 1,20 m ja korkeus saa olla enintään 2,10 m.

(2) Erityisvaatimusten mukaisten huoneiden oviaukon koko määritetään tapauskohtaisesti.

(3) Laboratorion ovilehdessä on oltava tarkkailuikkuna.

(4) Ulko-ovien olisi toteutettava toimenpiteitä hyönteisten ja jyrsijöiden estämiseksi.

5, kävelytie

Jos kulkureitin kentällä on korkeusero, kun korkeusero on alle kaksi vaihetta, ei ole asetettava portaita, ja kaltevuus on asetettava ja kaltevuus ei saa olla suurempi kuin 1: 8.

6, portaat

(1) Portaiden suunnittelun on vastattava voimassaolevan kansallisen rakennussuunnitelman palontorjuntasäännöksiä.

(2) Tieteellisen tutkimushenkilökunnan usein käyttämillä portailla on oltava vähintään 0,28 m: n askelleveys ja korkeus enintään 0,17 m.

(3) Hissit olisi toimitettava neljän tai useamman kerroksen tieteellisten kokeiden rakentamiseen.

7, wc

(1) WC: n kauimmasta työpisteestä saa olla enintään 50 m.

(2) WC: llä on oltava eteinen ja varustettu pesualtaalla ja peilikotelolla.

(3) WC: ssä on yksi wc jokaista 30 ihmistä kohden. Yksi urinaali on asetettu jokaista 25 henkilöä kohden (virtsankorvan kouru vastaa puskuria 0,60 m pituudella), ja käymälöissä ja urinaaleissa ei saa olla alle kaksi. Kaikissa 15: ssä wc: ssä on yksi wc ja se ei saa olla alle kaksi.

8. Saniteettitilatila olisi perustettava tieteelliseen kokeiluun, joka voidaan perustaa itsenäisesti tai yhdistää wc: n kanssa. Siellä pitäisi olla moppi allas ja mopilla riippuvat tilat ja lattiakaivot.

9, pukuhuone

(1) On suositeltavaa perustaa pehmustila tieteellisen kokeen rakentamiseen. Käyttöalueen ei tulisi olla alle 0,60 m2 per henkilö, ja siellä olisi oltava kaappi ja kengänvaihtaja.

(2) Pukuhuone voidaan järjestää keskitetysti, hajautettuina tai näiden kahden yhdistelmänä.

10, valaistus

(1) Yleislaboratorion ja tutkimustutkimuksen tulee käyttää luonnollista valaistusta, eikä huoneen ikkuna-alueen suhde saa olla alle 1: 6.

(2) Luennoitsijaikkunan pinta-alan suhde ei saa olla pienempi kuin 1: 5.

11, äänieristys

(1) Yleislaboratorion ja akateemisen akustisen huoneen melutaso ei saisi ylittää 55 dB (äänitaso); tutkimustilan ja lukusalin melutaso ei saisi ylittää 50 dB (äänitaso).

(2) Melua tuottavat julkiset laitokset, kuten melu, eivät saa olla laboratorioiden, tutkimustutkimusten, akateemisten toimistotilojen ja lukuhuoneiden vieressä. Muussa tapauksessa äänenvaimennus- ja äänenvaimennustoimenpiteet on toteutettava.

Toiseksi, 12, tärinäeristys

(1) Värähtelyä tuottavien julkisten laitosten, kuten julkisten tilojen, ei pitäisi olla laboratorioiden, tutkimustutkimusten, akateemisten toimistotilojen ja lukuhuoneiden vieressä, ja niiden olisi sijaittava maanpinnalla tai maanalaisessa huoneessa. Tarvittaessa on käytettävä tärinäneristysmekanismeja.

(2) Ilmastointilaitteet, tuulettimet, jne., Jotka sijaitsevat lattialla tai ylimmässä kerroksessa, ja laitteiston perustukseen on kohdistettava tärinäneristystoimenpiteitä.

13, sisäverkon korkeus

(1) Yleislaboratorion ja tutkimustilan sisätilojen korkeus: Kun ilmastointi ei ole asetettu, sen ei tulisi olla alle 2,80 m; Ilmastointilaitteessa ei saa olla alle 2,40 m.

(2) Erityislaboratorion sisäverkon korkeus määritetään koelaitteiden koon, asennuksen ja kunnossapidon vaatimusten mukaisesti.

(3) Käytävän nettokorkeus ei saa olla alle 2,20 m.

14, sisustus

(1) Koehuoneen, kävelytien ja portaiden pinnan on oltava kiinteä, kulutusta kestävä, vedenpitävä, liukumaton, pölytön ja pölytön; seinän on oltava sileä, häikäisemätön, kosteudenkestävä, pölytön ja pölytön; Pitäisi olla sileä, ei häikäisyä, ei pölyä, ei pölyä.

(2) Vahvan hapon ja emäksen laboratoriomassalla on oltava happo- ja alkali- korroosionkestävyys; laboratorion maaperä, jossa on enemmän vettä, on oltava jauhettu.

(3) Laboratorioissa, jotka vaativat säännöllistä puhdistusta, desinfiointia tai pölynkestävyyttä, tulee olla integroitu vedenpitävä viimeistely lattialle, seinälle ja katolle. Seinän ja seinän välissä seinän ja maan välissä seinän ja katon välissä on oltava puoli kierrosta, jonka säde on vähintään 0,05 m. Sisätilojen tulisi vähentää erinomaisia rakennusosastoja ja paljaita putkia.

(4) Yleislaboratoriossa ei saa olla kattoa.

(5) Tilan, jossa kattoa tarvitaan, eikä tiukkaa tiivistysvaatimusta ole, siirrettävä levytyyppikatto olisi hyväksyttävä.

lab furniture 10.11

Toiseksi, yleinen laboratorio

1. Yleisen laboratorion vakiomallin yhdistelmämuunnoksen on täytettävä käyttövaatimukset ja se on läheisesti integroitava savukaasun, testipenkki- ja koelaitteiston, rakenteiden valinnan ja putkilinjan tilasuunnittelun kanssa.

2. Vakiomuotoinen laboratorioyksikön aukko määritetään testipenkin leveydellä, järjestelyllä ja etäisyydellä. Testipenkissä oleva rinnakkain sijoitettu vakioyksikkö ei saa olla alle 6,60 m.

3. Vakiolämpömittausyksikön syvyys on määritettävä testipenkillä, savupiipulla ja koelaitteiston laitteella, eikä sen tulisi olla alle 6,60 m; kun ei ole savukaasua, sen ei pitäisi olla alle 5,70 m.

4. Yleislaboratorioiden, jotka koostuvat 1/2 standardiyksiköstä, sivuseinämien sivupintojen välisen välyksen on oltava vähintään 1,60 m. Kun sivuseinä on korvattu huurunpoistolla tai laboratoriolaitteella, sen välinen välys testipenkin toiselle puolelle ei saa olla alle 1,50 m.

5. Keskusyksikköön kuuluva yleinen laboratorio, sivuseinämien sivuseinien ja saaren tai niemimaan keskitetyn testipenkkien välisen välyksen välinen välys ei saa olla pienempi kuin 1,60 m. Kun tuuletuskotelo tai laboratoriolaitteet on korvattu sivuseinällä tai huoneen keskellä, ilmanvaihdon ja koelaitteiston välinen selkeä etäisyys ei saa olla alle 1,50 m. Saaripenkin ja ulkoseinän välisen välyksen on oltava vähintään 6,60 m.

6. Jos sivuseinä tai sivuseinät ovat lähellä ulkoseinää ja avaa ovia muille tiloille, vastaavaa välystä on lisättävä 0,10 m.

7. yleiskäyttöinen laboratorio, joka koostuu useammasta kuin yhdestä vakioyksiköstä. Kun kahta tai useampaa saari-tyyppistä koestusjalustaa on järjestetty jatkuvasti, päätyn ja ulkoseinän välinen välys ei saa olla alle 1 m.

8. Saaren tai niemimaan keskuskokeilua ei saa järjestää rinnan ulomman ikkunan kanssa. Kun se on järjestettävä rinnan ulomman ikkunan kanssa, sen ja ulkoseinän väli ei saa olla alle 1,30 m.

9. Ei ole suositeltavaa sijoittaa koepenkki sivuseinään ikkunan kanssa. Sitä ei saa sijoittaa ikkunan sivulle, jotta järjestettäisiin puoli kokeellinen penkki, joka tarvitsee julkisten tilojen tarjontaa.

10. Sivuseinän koekappaleen ja sivuseinämän järjestämän kulkureunan välisen välyksen välisen välyksen ei tulisi olla pienempi kuin 1,20 m. Keskitetyn testipenkin ja kävelytieosuuden välisen välyksen on oltava vähintään 1,20 m. Kun laboratorio asettaa ovihuoneen, joka vetäytyy takaisin huoneeseen, testipenkin ja seinän väliin jäävä välys ei saa olla pienempi kuin 1,20 m.

11. Kun savupiipun käyttöpinta on päinvastainen kuin koepenkki, niiden välinen välys ei saa olla alle 1,20 m.

12. Yleislaboratorion olisi koostuttava yhdestä tai useammasta standardiyksiköstä.

13. Yleinen laboratorio olisi keskitettävä rakennuksen ulkoseinään. Ilmastointilaitteiden yleinen laboratorio olisi sijoitettava pohjoiseen.

Kolmanneksi erityinen laboratorio

1. Vakioyksiköistä koostuvien erityislaboratorioiden laboratorion aukko ja syvyys on määritettävä laboratoriolaitteiden, asennuksen ja huollon vaatimusten mukaisesti.

2. Erityislaboratoriossa, jossa on lämpötila- ja kosteusvaatimukset, on noudatettava vastaavia teknisiä toimenpiteitä rakennussuunnittelua varten.

3. Biologinen viljelyhuone

4. Biologisen viljelyhuone koostuu etukammasta, valmistelustilasta, biologisesta viljelyhuoneesta, välineiden desinfioinnista ja puhdistustilasta. Etuhuoneen käyttöalue ei saisi olla pienempi kuin 8 m2, ja etupihassa olisi oltava vaatekaappi ja kengänvaihtaja, jotka erottavat perhevaatteet ja työvaatteet.

5. Biologinen viljelyalue, joka koostuu useista biologisista viljelyhuoneista tai keskitetystä pukeutumiskorokekaapista sisäänkäynnillä.

6. Biologisen viljelylaitoksen tulisi estää ihmisen virtauksen infektio. Se on sijoitettava rakennuksen loppuun, eikä ole tarkoituksenmukaista avata ulkoista ikkunaa. Kun ulompi ikkuna on, sen pitäisi olla kaksikerroksinen suljettu ikkuna ja katkoviiva.

7. Biologisen viljelyhuoneen tai biologisen viljelyalueen ja abioottisen viljelyalueen välille olisi asetettava kiinteä tiiliseinä. Biologisen viljelyhuoneen toiminnalliset huoneet on erotettava suljetulla lasiseinämällä. Lasiosion seinämän luuranko olisi valmistettava materiaaleista, jotka eivät helposti hajoa ja pestä.

8. Biologisen viljelyhuoneen ovi ja kunkin toimivan huoneen lasiosion seinämän tulee ottaa käyttöön liukuovia.

9. Biologisen viljelylohkon tulisi olla asennossa, jossa sterilointilaite on asetettu.

10, tasapaino huone

(1) Tasapainokammiossa on oltava etukammio, jonka pinta-ala on vähintään 6 m2, ja sitä voidaan käyttää myös pukeutumis- ja pukuhuoneina. Tasapaino olisi järjestettävä pohjoiseen suuntaan, ja ulomman ikkunan tulisi olla kaksikerroksinen, suljetut ikkunat ja verhot.

(2) Tasapainokammion ja etukammion välinen tasapaino on erotettava suljetulla lasiseinätasolla ja käytetään liukuovia.

(3) Laiturin lava-alusta ja jalusta on käsiteltävä tärinänvaimennuksella. Kun alusta on järjestetty seinää pitkin, se on erotettava seinämästä. Työtason on oltava tasainen, sileä ja tarpeeksi jäykkä, eikä puupaneelia saa käyttää. Lautan pohja lattialle on sijoitettava jäykkään alueeseen, kuten seinään ja palkkeihin.

(4) Edellä mainitun tasapainokammion vaatimusten täyttämisen lisäksi korkean tarkkuuden tasapainokammio on järjestettävä koealueen pohjakerroksen pohjoiseen suuntaan. Alustan pohjalle tulee olla erillinen pohja (ei sijoitettava kellarin kerroksen yläpuolelle). Ulomman ikkunan on oltava kaksoistiivistetty.

(5) Korkean tarkkuuden tasapainokammion itsenäisen alustan sallittu tärinäraja valitaan valmistusosaston antamien tietojen mukaan. Jos tietoja ei ole, sen on vastattava nykyisen tärinälaskennan ja rakennuksen kantavan rakenteen erottamista koneen dynaamisen kuormituksen alle. Tärinänmuotoiluasetusten säännöt.

11, elektronimikroskoopin huone

(1) Elektronimikroskooppikammio on sijoitettava pois värähtelylähteestä ja magneettikentän häiriön lähteestä käytetyn laitteen sallitun tärinänopeuden ja magneettisten vaatimusten mukaisesti ja ne on järjestettävä rakennuksen pohjakerrokselle.

(2) Elektronimikroskoopin huone koostuu elektronimikroskoopista, siirtymähuoneesta, valmistelutilasta, osasta, kalvosta ja pimeästä huoneesta. Siirtymäalue ei saisi olla pienempi kuin 6m2, ja siellä olisi oltava kaappi ja kengänvaihtaja.

(3) Elektronimikroskoopien välissä ei ole suositeltavaa saada ulkoista ikkunaa.

(4) Sisäinen selkeä korkeus elektronimikroskoopien välillä määritetään laitteiden korkeuden ja huoltovaatimusten mukaan.

(5) Sähkömagneettisen peilikannan tulisi ottaa käyttöön tärinäneristystoimenpiteet. Tärinäneristyslaitteet ja elektronimikroskoopin yhteydessä käytettävät sisäilmastointilaitteet on varustettava tärinäneristyslaitteilla.

(6) Elektronimikroskoopin, osan ja päällystyskalvon välinen ilma on suodatettava. Henkilöstön sisäänkäynneissä ja uloskäynneissä on oltava kaapit ja kengänkaapit.

12, spektrometrian analysointila

(1) Spektrometrianalyysikammio on järjestettävä pois värähtelylähteestä ja se on sijoitettava rakennuksen pohjaan. Kun lattiaan on tarpeen asettaa sopivia värähtelyä eristäviä toimenpiteitä.

(2) Spektrometrianalyysi koostuu spektrometristä, siirtymästä, näytteenvalmistuksesta, kemiallisesta käsittelystä, pimeästä huoneesta, tietojenkäsittelystä ja työhuoneesta. Siirtymäalue ei saisi olla pienempi kuin 6m2, ja siellä olisi oltava kaappi ja kengänvaihtaja.

(3) Savupiippu on asetettava käytön vaatimusten mukaisesti. Valolähdealueelle on järjestettävä ilmakuppi.

(4) Spektrometrissä ei ole suositeltavaa käyttää vesipesua.

13. Radioisotooppilaboratorio

(1) Tämän jakson säännöksiä sovelletaan III luokan avoimen radioaktiivisen yksikön rakennustöihin tieteelliseen tutkimukseen ja luokan B ja C avoimiin radioisotooppilaboratorioihin ja radioaktiivisten lähteiden säteilytyslaboratorioihin, jotka kuuluvat toisen radiologisen lääketieteellisen yksikön tyyppiin .

(2) Avoin radioisotooppilaboratorio

1 Avoimet radioaktiiviset työyksiköt luokitellaan kolmeen luokkaan käytettyjen radionuklidien ekvivalenttien vuotuisten käyttötarkoitusten eli ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan mukaan. Eri tyyppisten työyksiköiden vuosittaisen kulutuksen on vastattava nykyistä "Säteilyturvakeskuksen perusvaatimuksia".

2 Avoimet radioisotooppilaborators (tai työpaikat) on luokiteltu kolmeen laatuun käytettävien radionuklidien, nimittäin luokkien A, B ja C, suurin ekvivalentti enthalyymin mukaan. Laboratorion (tai työpaikan) suurin sallittu toimintokapasiteetti on kaikilla tasoilla oltava voimassa olevien säteilysuojelumääräysten mukaisia.

3 Avoimen säteilyn työyksiköt on merkittävä heidän ympärillään olevan suojelun seuranta-alueen mukaan. Suojaavan valvonta-alueen soveltamisalan on vastattava nykyistä "Säteilyturvakeskuksen perusnormeja".

4 Kolmatta tyyppiä avoimen säteilyn työyksiköt ja toisessa luokassa olevat säteilyn lääketieteelliset yksiköt voivat sijaita kaupunkialueilla.

5 Luokan III avotut säteilyn työyksiköt ja toiset radiologisten lääketieteellisten yksiköiden tyypit B ja C radioisotooppilaboratoriot (tai työpaikat) voivat sijaita yleisissä rakennuksissa, mutta ne on keskitettävä samaan kerrokseen tai yhteen päähän ja Säteilevät työpaikat erotetaan toisistaan.

6 Kun radioisotooppilaboratorio (tai työpaikka) on järjestetty, se on jaettava useisiin alueisiin pilaantumistilanteen mukaan. Luokan B radioisotooppilaboratorio (tai työpaikka) voidaan jakaa kolmeen alueeseen eli valkoiseen alueeseen, vihreään alueeseen ja punaiseen alueeseen . Luokkaan C kuuluva radioisotooppilaboratorio (tai työpaikka) voidaan jakaa kahteen vyöhykkeeseen eli valkoiseen vyöhykkeeseen ja vihreään vyöhykkeeseen. Kun suurin vastaava 曰-operaatio on pienempi kuin luokan C laboratorion (tai työpaikan) määrittelemä alaraja, sitä ei saa jakaa. Valkoisen vyöhykkeen, vihreän vyöhykkeen ja punaisen vyöhykkeen standardit noudattavat nykyistä "avoimen radioaktiivisten materiaalien laboratorion säteilyturvamallit".

7 Luokan B radioisotooppilaboratorion (tai työpaikan) jokaisen alueen layout on järjestettävä Bai-alueen vihreän alueen punastumisalueella. Luokkaan C kuuluvia radioisotooppilaboratorioita (tai työpaikkoja) olisi järjestettävä Valkoisen alueen vihreälle alueelle. Liesituulettimen (tai työpaikan) valkoisen alueen ja vihreän alueen välissä olisi oltava saniteettitila. Kotitaloustekstiilit, erityiset työvaatekaapit ja -suihkut on toimitettava terveyssiteissä ja -käynneissä yhdessä pinnan saastuttamisvälineiden kanssa. C-luokan laboratorion (tai työpaikan) valkoisen alueen ja vihreän alueen välissä on oltava siirtymätiloja kenkien vaihtamiseen, kasteluun, käsien pesuun ja pintakontaminaation seuraamiseen. Siirtymäalue ei saa olla alle 6 m2. Terveyskäytävien ja uloskäyntien koon tulisi olla määritetty vihreälle alueelle tulleiden ihmisten kokonaismäärän perusteella. Suihku on asetettu jokaista 5-8 henkilöä kohti opiskelijoiden enimmäismäärän mukaan.

8 Radioisotooppilaboratorion, valkoisen alueen ja valkoisen alueen, vihreän alueen ja vihreän alueen järjestäminen on suhteellisen keskittynyt, jotta vältytään tunkeutumiselta. Radioisotooppilaboratorion järjestely on periaatteessa järjestetty alhaisen, keskisuuren ja suuren radioaktiivisuuden mukaan.

Radioisotooppilaboratorion vihreällä alueella on oltava radioaktiivisen kiinteän jätteen tilapäinen varastointi. Tilapäisen varastohuoneen sisustuksen taso ei saa olla pienempi kuin radioisotooppilaboratorion taso.

10 radioisotooppilaboratorion (tai työpaikkojen) sisäkoristelun on oltava yksinkertainen ja estettävä radioaktiivisten aineiden pölyn kerääntyminen ja kertyminen. Kaikenlaiset putkilinjojen tulisi olla tummasti päällystettyjä, ja lamput tulisi upottaa. Maaperän, seinän ja katon kulmat tulisi tehdä puoliympyröiksi, joiden säde on vähintään 0,05 m.

• Radioisotooppilaboratorioiden (tai työpaikkojen) ovet ja ikkunat on helppo puhdistaa ja puhdistaa. Vihertävä alue on varustettava suljetulla ikkunalla, eikä siinä saa olla aukkoa.

Luokan B radioisotooppilaboratorion (tai työpaikan) sisätiloissa käytettävien materiaalien on oltava sileä pinta, huonosti adsorptiota radioaktiivisiin materiaaleihin, helposti puhdistettava ja hyvä happo, alkali-korroosiota ja säteilyvastusta. On suositeltavaa käyttää PVC-muovikelan monoliittista lattiaa ja lattapäätä. Liitokset on hitsattava lämpöllä, ja jalkalevyn korkeus ei saa olla alle 0,25 m. Seinät ja katot on maalattava.

• Luokkaan C kuuluvien radioisotooppilaboratorioiden (tai työpaikkojen) sisustusstandardeja voidaan asianmukaisesti vähentää. Nykyistä terassilattia voidaan käyttää, mutta se on vahattu ja osittain peitetty muovilla. Maalattuja seiniä ja pölyttömää maalikattoa voidaan käyttää.

Avoimen radioisotooppilaboratorion prosessisuunnittelu, ilmanvaihto, vesi- ja viemäröintisuunnittelu, säteilysuojaussuunnittelu, säteilyvalvontasuunnittelu ja radioaktiivinen kolmen jätteen käsittely on täytettävä nykyisen "avoimen radioaktiivisen materiaalin säteilyturvamallit" laboratorio”.

(3) Suljettu radioaktiivinen lähde säteilytyslaboratorio

1 Suljetun radioaktiivisen lähteen säteilytyslaboratorion suunnitteluvaatimukset voidaan toteuttaa nykyisen 60Co säteilytysaseman säteilyturvallisuussuunnittelua koskevien vaatimusten mukaisesti.

2 sinetöity radioaktiivista lähdettä säteilytyslaboratorio voi sijaita kaupunkialueilla. Laboratoriossa käytettävien säteilytyslaitteiden on oltava tehokkaita suojaustoimenpiteitä ja niiden on oltava sellaiset, että altistuminen ympäröivälle yleisölle ei ylitä nykyisten säteilysuojelumääräysten vastaavia annosekvivalentteja.

3 Suljetun radioaktiivisen säteilytyslaboratorion tiivistysseinä, katto ja ovi, tarkkailuikkunan aukko jne. On täytettävä suojelun vaatimukset. 60Co-säteilytysaseman säteilyturvallisuussuunnittelun on vastattava nykyistä 60Co säteilytysaseman säteilyturvallisuussuunnittelua.

4 Suljetun radioaktiivisen lähteen varastotilan on täytettävä suojelun vaatimukset ympäröivän ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi. Varastolähdesäiliön varastosäiliö on suojattava pohjaveden tunkeutumiselta ja se on pidettävä kuivana. Varastohuoneessa tulee olla palontorjunta, varkaudenesto ja hälytyslaitteet.

Neljänneksi, tutkimustalo, akateeminen aktiviteettihuone, kirjastohuone

1. Tutkimustutkimus

(1) Tutkimustutkimusten määrä olisi määritettävä käyttövaatimusten mukaisesti, ja käyttökelpoinen pinta-ala ei saa olla alle 6 m2.

(2) Tutkimuslaitos on sijoitettava lähelle laboratoriota tai yhdistettävä laboratorioon.

2. Akateeminen aktiviteettihuone

(1) Akateemisen näyttelytilan näyttelytilan käyttöalue on määritettävä käyttövaatimusten mukaisesti. Paikka on kytkettävä julkisiin liikennevälineisiin, ja siinä olisi oltava tilaa istuimelle tai sohville.

(2) pienen akateemisen toimintahuoneen käyttöalueella ei saa olla alle 40 m2; keskikokoisen akateemisen toimintatilan käyttöalue ei saisi olla alle 60m2. Kunkin pienten ja keskikokoisten akateemisten toimipisteiden pinta-ala: neuvottelupöytien ei pitäisi olla vähintään 1,80 m2 ja konferenssitiloille vähintään 0,80 m2.

(3) Akateemisen luentosalin koko määritetään käyttövaatimusten mukaisesti, ja on suositeltavaa saada palkintokorokkeelle, kirjoituslaudalle, verholle ja tilan projisointilaitteiden asettamiselle. Kun huoneessa olevien henkilöiden määrä on yli 180, astelevy on hyväksyttävä ja askelman korkeus määriteltävä vaatimuksen mukaan, ettei näkötaso estä. Kiinteä istuin ja tallennuslevy olisi toimitettava. Kun istuimessa on tallennuslevy, riviväli ei saa olla alle 0,95 m; kun erillinen tallennustaulukko on asetettu, riviväli ei saa olla alle 1 m.

3. Kirjasto- ja referenssihuone

(1) Kirjaston tulee koostua keräysosasta, muokkausosasta, lukuosasta, kassasta ja luettelosta.

(2) Kirjasto on sijoitettava hiljaiseen paikkaan ja sopivaan paikkaan, jotta hän voi ottaa yhteyttä kokeiluhuoneeseen.

(3) Kirjaston huoneen tulee käyttää avointa lukusalia.

5. Julkiset tilat ja putkistotilat

1, julkiset tilat

(1) Apuohjelmat sisältävät jääkaappihuoneen, ilmastointilaitteen, tuulettimen tuulettimen huoneen, vesihuolto- ja viemäröinti- ja vedenpuhdistushuoneen, sähkön jakeluhuoneen, televiestintähuoneen, kaasuntuottohuoneen jne.

(2) Kodinhoitohuone on järjestettävä lähelle vastaavaa käyttökuorman keskustaa.

(3) Kun julkiset tilat on järjestetty kellariin, on toteutettava toimenpiteitä, kuten kosteutta, vettä ja ilmanvaihtoa.

2, putken tila

(1) Putkiston tila on jaettu kolmeen tyyppiin: putkikaivojen, putkijohtokäytävien ja putkistotekniikan kerroksiin. Koko ja sijainti määräytyvät raken- nusstandardien yhdistelmäsuunnittelun, käyttöjärjestelmien suunnittelun, asennuksen ja huollon vaatimusten mukaisesti.

(2) Putkikaivoja tulee käyttää, kun rakennuksessa ei ole paljon putkia. Keskitetyissä putkikaivureissa on oltava tarkastusovet; kun hajautettujen putkikaivojen on vaikea asentaa ja korjata ovet, tarkastus- ja korjausportit on toimitettava putkistoventtiileissä.

(3) Kun rakennuksessa on useita putkia ja putkikaivot eivät pysty täyttämään vaatimuksia, putkilinjan käytävä tai putkilinjan tekninen kerros on toimitettava ja tarkastusovet on toimitettava.

VOLAB Volleyball Labs -työryhmän huippuluokan räätälöinti on yhden luukun palveluympäristö, johon kuuluvat vihreä tutkimusrakentaminen ja -suunnittelu, laboratoriokokonaisuuden kokonaisvaltainen suunnittelu, laboratorion sisäinen rakennustekniikka, laboratorion huonekalujen räätälöinti, laboratoriolaitteiden kulutustarvikkeet ja laboratoriotoiminnot. Korkeatasoiset räätälöidyt palvelut, kuten huolto, laboratoriokuljetukset, laboratorion verkkokaupan konsultointi, laboratorion offline kokemus kirjastokokemuksesta.

Saatat myös pitää

Lähetä kysely